Opin lukemaan ollessani viisivuotias ja muistan lukeneeni aina paljon. Viihdyin kirjastossa ja kirjojen maailmaan uppoutumisessa on aina ollut mielestäni jotakin maagista ja rauhoittavaa. Muistan esimerkiksi viettäneeni yhdenkin joululoman pitkälti Harry Potter -kirjoja lukien. Olen nopea lukemaan ja mikäli kirjan juoni todella vie mukanaan, on minun vaikea keskeyttää lukemista edes syömisen ajaksi. Nykyään minulla ei harmikseni ole oikein aikaa lukea, mutta onneksi on äänikirjat! Koiran kanssa lenkkeillessä kuuntelenkin usein äänikirjoja. Tällä hetkellä minulla on kesken työkaverini suosittelema Elina Backmanin ”Kun kuningas kuolee”. Tykkäisin ehdottomasti enemmän lukea ihan perinteistä kirjaa kuin kuunnella äänikirjaa, mutta ehkä siihenkin tulee palattua, kun nämä ruuhkavuodet tästä hieman rauhoittuvat (vai onko ihan toiveajattelua?).

Lapsena muistan lukeneeni ainakin Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, Risto Räppääjiä, Roald Dahlin kirjoja (mm. Matilda ja Annok Iplik) sekä erilaisia hevosaiheisia kirjasarjoja. Yksi lemppareista oli tietenkin Merja Jalon Nummelan ponitalli. Kuuluin jonkun aikaa Pollux-kerhoon, jonka kautta hevoskirjoja kertyi kotiin melkoinen pino ja kaikki luettiin tietenkin kannesta kanteen moneen otteeseen. Muita kirjasarjasuosikkeja olivat ainakin mm. Bertin päiväkirjat, Replica-sarja ja edelleen ikisuosikkini Harry Potter -kirjat. Pottereita luettiin kilpaa (äitiä lukuunottamatta) koko perheen voimin ja elokuvatkin on katsottu liian monta kertaa. Olen myös Disney-fani ja odotan innolla, että lapset (varsinkin esikoinen) tuosta vähän kasvaa, niin voidaan yhdessä katsoa Disney-elokuvia. Disney-prinsessakirjoja löytyy jo, joten prinsessat ovat jo tulleet tutuiksi hänellekin.

Haluan jakaa lukemisen ilosanomaa myös lapsilleni. Meillä luetaan joka ilta iltasatu. Lasten kirjakaappiin on jo kertynyt melkoisesti kirjoja ja lainaamme aktiivisesti kirjastosta uutta luettavaa. Ajoittain haasteita sopivan iltasadun löytymiseen tuovat lasten erilaiset kiinnostuksen kohteet: esikoisella on ikuinen prinsessa ja ponivaihe ja kuopukselle taas kelpaisi parhaiten auto- ja traktoriaiheiset kirjat. Lähes aina päästään onneksi kuitenkin sopuun! Esikoinen on tällä hetkellä kovin kiinnostunut kirjaimista ja numeroista ja luulen, ettei mene kauaa, kun hän oppii lukemaan. Odotan sitä innolla!

Kotimaisista kirjasarjoista meidän lasten suosikkeja ovat ehdottomasti Metsämarja Aittokosken ”Pikkuli”, Elina Hirvosen ”Prinsessa Rämäpää” (erityisesti Prinsessa Rämäpää ja vessasanat naurattaa meidän lapsia joka kerta), Tiina Nopolan ”Siiri” ja Sanna Pelliccionin ”Onni-poika”. Lukupalat-kirjoihin kuuluva Henna Helmi Heinosen ”Bellan pentupoppoo” on myös luettu meillä monta kertaa. Maikki Harjanteen ”Minttu”- ja ”Vanttu”-sarjoja luettiin yhdessä vaiheessa paljonkin ja niitä muistan lukeneeni itsekin pienenä. Mervi Suutarin tuotantoon kannattaa myös tutustua. ”Lotta Leppäkerttu on erilainen” on meidän suosikki ja kirjan aihe, erilaisuus, on aina ajankohtainen ja tärkeä.

Ulkomaisista kirjasarjoista parhaiten kelpaavat Jujja Wieslanderin ja Sven Nordqvistin ”Mimmi lehmä ja Varis”, Sven Nordqvistin ”Viiru ja Pesonen”, Ingrid Flygaren ”Putti” ja Stefanie Dahlen suloisesti kuvitetut keiju/prinsessakirjat. Lahjaksi saatu Henriette Wichin ”Hevoskuiskaajan salaisuus” on myös ollut tykätty.

Jos tulee mieleen kirjasuosituksia, voi niitä laittaa tulemaan! Tässä lopuksi muutamia omia kirjasuosituksiani:

• Alex Michaelides – Hiljainen potilas
• Farida Khalaf – Olin Isisin vanki
• Delia Owens – Suon villi laulu
• Adam Kay – Kohta voi vähän kirpaista sekä Kolme yövuoroa jouluun on
• Liane Moriarty – Hyvä aviomies
• Jere Nurminen – Kiira, ehjäksi särkynyt
• Aki Linnanahde – Jere
• Heather Morris – Auschwitzin tatuoija.