Kohti työharjoittelua!

Hoitoalan työt on nyt minun osaltani taputeltu ja viimeinen työvuoro oli viime viikon torstaina. Olo on helpottunut ja samalla myös hieman epäuskoinen: olenko todella päässyt opintojen kanssa jo näin pitkälle? Irtisanoin samassa rytäkässä ammattijärjestöjen jäsenyydet syyllä ” alanvaihto”. Se on kuulkaas menoa nyt! Työharjoittelu Fashion Centerissä alkaa huomenna, iik! Tuntuu uskomattomalta, että hetki, josta olen vain haaveillut ja joka on tuntunut siintävän jossain kaukana tulevaisuudessa, on tässä ja nyt. Hoitajan töiden päättymisen ja uuden ajanjakson alkamisen kunniaksi kävin viimein ottamassa pitkään haaveilemani geelilakkaukset. Nyt on kynnet mintissä! Kiitos Elina / Studio Evii! Oli mukava vaihtaa kuulumisia! Elinakin on alanvaihtaja ja on ennen kosmetologiyrittäjäksi ryhtymistään pitänyt sometiliä liittyen kosmetologiopintoihin ja kauneushoitolahaaveisiin. Nyt hän on siinä pisteessä, että on kosmetologi ja hänellä on oma yritys sekä liiketilat tässä meidän kylällä. Niin ne unelmat vaan käy toteen, kun rohkeasti lähtee niitä kohti! Go Elina, rohkea sinä!

Näistä kynsistä tuli niin kauniit! Kiitos Elina 🥰

Ensimmäinen kurssikin starttasi tänään. Aika hyvin olen nyt lopulta saanut kursseja tälle keväälle: kaksi Laurean jälki-ilmoittautumisen kautta, loput muista korkeakouluista. Kevään kurssit ovat aika pitkälti johtamispainotteisia, joten syksyllä sitten enemmän markkinointia. Kursseja keväälle tuli nyt 27 opintopisteen verran. Kahdesta kurssista ei ole vielä(kään) tullut ilmoitusta, onko minut hyväksytty kurssille vai ei, mutta jos nekin ilmoittautumiset hyväksytään, tulisi keväälle kursseja 35 opintopisteen verran. Tähän päälle sitten yksi 5op hyväksiluku ja harjoittelut 15op/harkka. Päädyin hakemaan toistakin harjoittelupaikkaa, mutta sieltä ei ole kuulunut vielä mitään. Mikäli sattuisin pääsemään sinne, aloittaisin toisen harjoittelun heti tämän ensimmäisen perään ja todennäköisesti se harjoittelu ajoittuisi loppukeväästä syksyyn.

Työkavereiden läksiäislahja 🥰

Olen tänä vuonna mukana järjestämässä muutamia oman kylän tapahtumia. Ensimmäinen tapahtuma, joka on jo keväällä, on uusi ja siitä kerron myöhemmin lisää, kun saadaan hommat lyötyä lukkoon. Toinen tapahtuma on parilta aiemmaltakin vuodelta tuttu Syysmyrsky-musiikkifestivaali, joka järjestetään syksyllä kolmatta kertaa. Tänä vuonna omalta osaltani poikkeuksellista on se, ettei minua nähdä lavalla esiintymässä, sillä punnittuani omat tavoitteeni, resurssini ja jaksamiseni, olen toistaiseksi lopettanut bändihommat eikä minua valitettavasti nähdä enää jatkossa The Ruukkiesin laulajana. Edelleen, tsemppiä ja iso kiitos The Ruukkiesille yhteisistä vuosista: ne olivat varsin mukavia ja opettavaisia aikoja!

Kuva viimeiseltä The Ruukkies keikaltani. Kuva @ Juha Latvala

Sen sijaan näyttelyhommia on luvassa viime vuottakin enemmän Odina Foxin, musiikkivideoiden ja lyhytelokuvien myötä ja helmikuun puolella starttaa yhteistyö musiikkimaailmassa, kun alan opettelemaan musamarkkinointia ja dokkarikuvaamista. Pyrin kehittämään kuvaus- ja editointitaitojani ja harjoittelen näitä taitoja myös oman blogin ja somen puolella. Onneksi tähän on vahva tuki Kellis productionsin kautta! Tulee samalla tehtyä markkinointiportfoliota tulevaa markkinointiuraa varten. Tulettekin varmasti näkemään jatkossa aktiivisempaa sisällöntuotantoa somen puolella, erityisesti videoiden muodossa. Huomenna varmasti somen puolella luvassa ekan harkkapäivän kuulumisia!

Ps. Jos etsit tulevalle viikonlopulle tekemistä, piipahda lauantaina tai sunnuntaina Kellokoskella Hyvinvointimessuilla. Bongasin tapahtuman somesta ja ostin lipun lauantaille. Tarjontaa on TODELLA paljon ja vaikuttaa vallan mielenkiintoiselta! Ja jo etukäteen tiedoksi, jos et ole edelleenkään kuunnellut RunJulietin tuotantoa, suosittelen aloittamaan NYT, koska bändillä on keikka 30.1. On The Rocksissa. Minä ainakin ajattelin mennä katsomaan, tule sinäkin!

Syysmyrskymeininkiä

Tämän vuoden Syysmyrsky-festivaali saatiin pakettiin elokuun lopulla ja olipa kerrassaan mahtava meno! Olen aiemminkin postaillut blogiin juttuja kyseisestä festarista, mutta kertaus on opintojen äiti. Kyseessä on siis Tuusulan Kellokoskella nyt toista kertaa järjestetty musiikkifestivaali, jonka idea tuli meiltä paikallisilta bändeiltä. Kylällä on viihtyisä ja perinteikäs tanssilava, Männistön lava, jonka suojissa esiintyminen onnistuu, vaikka sataisi vettä. Viime vuonna satoi kaatamalla, mutta tänä vuonna aurinko paistoi ja yleisöä oli paikalla paljon enemmän kuin edellisvuonna. Ihailtavan moni oli ottanut mukaan eväät ja viltin ja moni kuuntelikin keikat joen rannan nurmikolla eväitä nauttien. Tuusulan kunta on iloksemme lähtenyt molempina vuosina tukemaan festaria.

Kellokoskella on mielettömät puitteet järjestää tällaisia tapahtumia ja kylän yrittäjät lähtevät innokkaasti mukaan tapahtumiin. Tänäkin vuonna paikallinen yritys Kivaa Juhliisi oli mukana myymässä ruokaa, juomaa ja herkkuja ja kuulemani mukaan väkeä oli heidänkin tiskillä riittänyt mukavasti pitkin iltaa. Itsekin kävin yön pimeinä tunteina vielä syömässä heidän makkaraperunat ja hyvää oli! Kiitos, kun olitte mukana tapahtumassa tänäkin vuonna ja toivottavasti olette mukana ensi vuonnakin! Juontajaksi saimme tänä vuonna Ruukin maljoista tutun Hanna-Kaisa Riskun. Mahtavaa Hanna-Kaisa ja kiitos heittäytymisestä! Kuten puhuttiinkin, voit nyt lisätä ansioluetteloon festariemännän pestin 😉

Bändikattaus oli tänä vuonna entistäkin laajempi. Viime vuonna tapahtumassa esiintyi neljä paikallista bändiä, mutta tänä vuonna mukaan saatiin vielä kolme uutta kokoonpanoa eli yhteensä huikeat seitsemän bändiä! Uskaltaisin väittää, että ilta tarjosi jokaiselle jotakin ja mukaan mahtui niin kotimaista kuin ulkomaistakin musiikkia, cover-biisejä sekä bändien omaa tuotantoa. Eri musiikkigenret olivat laajalti edustettuna aina popista rockiin ja funkista metalliin. Tapahtuman jälkeen ilmoittautui taas uusia bändejä mukaan ja uskon, että tapahtuma järjestetään myös ensi vuonna.

Covereita tarjosivat illan aikana bändini The Ruukiesin lisäksi VLG, Setti Band ja T.A.G. Omaa tuotantoaan meille esittelivät Kellokoski Kollektiivi, Karahka sekä RunJuliet. Oman kylän bändin, Kellokoski Kollektiivin, tuotannon lisäksi suosittelen kyllä tsekkaamaan Spotifysta Syysmyrskyn uusimmat tuttavuudet, Karahkan ja RunJulietin. Raskaamman rockin ja metallin ystäville nämä kaksi kokoonpanoa uppoavat varmasti ja uskon, että heistä tullaan kuulemaan vielä. Jos taas kaipaat tapahtumaasi groovaavaa menoa, suosittelen ottamaan yhteyttä T.A.G.:n jengiin. Voin kertoa, että väkisinkin alkaa tanssijalka vipattaa, kun heidän menoaan seuraa! Ja hei, Karahka ja RunJuliet tulevat esiintymään Kellokoskelle Patovahdin raskaammat pikkujoulut -tapahtumaan. Tulkaahan kuulolle, minä ainakin aion osallistua!

Jälleen kerran on todettava, että kyllä esiintyminen vaan on mahtavaa ja voimaannuttavaa. Vuosien saatossa oma laulutekniikka ja esiintyminen ovat kehittyneet ja joka kerta keikan jälkeen tulee fiilis, että tätä pitää saada tehdä lisää. Jossakin pinnan alla kytee yhä haave siitä, että löytäisin melodista metallia soittavan kokoonpanon, jossa voisin yhdistää puhtaan laulun ja growlin. Haluaisin kuitenkin laulaa ensisijaisesti suomeksi, kun taas moni metallibändi tähtää kansainvälisille markkinoille englanninkielisillä biiseillä. Noh, ehkä minunkin polkuni vielä joskus löytyy!

Ruukin alue on kyllä kaunis syksylläkin! Aarne työn touhussa 🎥💪🏻

Puhelimesta ei löytynyt juurikaan kuvia Syysmyrskystä, koska oma keskittyminen meni kuvaamisen sijaan esiintymiseen ja loppusiivoukseen. Saatte nyt sitten kuvia muista meiningeistä. Muita luovia projekteja on edistetty syys-lokakuun aikana. Kellis Trilogian toisen osan kuvaukset ovat käynnissä ja olen häärännyt itse mukana näyttelemässä, maskeeraamassa ja muutenkin avustamassa. Kuvaukset jatkuvat edelleen ja odottelen jo innolla seuraavaa kertaa. Lisäksi käytiin erästä minun ja Kellis Productionsin yhteistä projektiakin kuvailemassa Ruukilla. Tästä lisää myöhemmin, kun saadaan hommaa vietyä eteenpäin. Nyt täytyy taas palailla koulutehtävien pariin ja sysätä luovuus hetkeksi syrjään 😅