Kirjoittaja: Henriikka Latvala

Pitkä hiljaisuus

Huomaan, etten ole aikoihin päivittänyt blogiin mitään. En oikein ole löytänyt inspiraatiota enkä sopivaa aihetta. Tällä hetkellä olen ollut nyt puoli vuotta samassa työpaikassa, edelleen hoitoalalla, mutta jälleen uusien haasteiden äärellä. Valitettavasti en edelleekään ole unelmatyössäni. Päädyin lopulta myös aloittamaan tänä syksynä tradenomiopinnot verkko-opintoina avoimen AMK:n kautta ja pian on kasassa n. 30 op. Kesään mennessä pitäisi olla suoritettuna ensimmäisen vuoden opinnot eli n. 60 op ja sitten voin hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän haussa. Täytyy sanoa, että tahti on aika hurjaa, kun teen kuitenkin 100 % työaikaa ja opinnot etenevät samaan tahtiin 100 % päiväopiskelijoiden kanssa. Opinnot toteutuvat täysin verkossa ja luennot pidetään iltaisin Zoomin kautta, joten opiskelu onneksi onnistuu täysin kotoa käsin. Tähän päälle minun ja muun perheen harrastukset, niin ei kyllä tarvitse miettiä, mitä tekisi vapaa-ajallaan. Sana ”ruuhkavuodet” on todellakin erittäin kuvaava termi tämän hetkiselle elämäntilanteelleni 😀

Laulan edelleen samassa harrastebändissä, jossa olen laulanut nyt jokusen vuoden. Olen tänä vuonna löytänyt rohkeutta ja inspiraatiota alkaa kirjoittamaan omia lyriikoita ja nyt näyttäisi siltä, että ainakin joistakin niistä on pian tulossa ihan oikeita biisejä! Tuntuu uskomattomalta, sillä kärsin laulamisen kanssa aivan valtavasta huijarisyndroomasta. Se on alkanut onneksi edes vähän helpottaa, kun minulle vinkattiin aivan upeasta lauluvalmentajasta, jolta olen keväällä ehtinyt jokusen oppitunnin saamaan. Olemme keikkailleet jonkun verran pubeissa ja yksityistilaisuuksissa ja esiintyminen on kyllä koukuttavaa puuhaa. Olisipa ihanaa, jos tätä hommaa voisi tehdä enemmän ja suuremmassa mittakaavassa. Toivon, että aikataulukiireet helpottaisivat hieman, jotta pääsisin palaamaan lauluvalmennuksen pariin, koska siitä on ollut monessa suhteessa valtavan paljon hyötyä.

Tämä kuva on napattu meidän kylän bändien yhteisiltä festareilta. Kuva: Juho Niemelä

Lauluvalmennus on antanut itsevarmuutta, itseluottamusta ja rohkeutta. Lisäksi se, että bändimme heitti kevään aikana useamman keikan, toi rentoutta ja varmuutta omaan esiintymiseeni. Töitä näiden asioiden ja laulutekniikan saralla on kuitenkin vielä paljon tehtävänä ja se työstäminen jatkuu varmasti lopun elämää. Nyt ollaan ehdottomasti matkalla oikeaan suuntaan! Lisäksi olis kiva saada jotkut mageet promokuvat bändistä sekä minusta ja olenpa haaveillut musiikkivideostakin. Kuten eräs kokeneempi laulaja minulle kerran sanoi, että ”esiintymään oppii esiintymällä satoja ja taas satoja kertoja”. Tämän postauksen päätän taiteellisempaan kuvaan Kellokosken taiteiden yön upeasta kukkainstallaatiosta, joka oli Veera Falckin käsialaa! Kerrassaan upea, vai mitä?

Poikani nappaama kuva minusta kukkasateessa 😍

Ihana kevät!

Taas olen elänyt hiljaiseloa tovin. Irtisanouduin vakituisesta työstäni hiljattain ja työt loppuivat helmikuun puolivälissä. Nyt olen kerännyt voimia uupumuksen jäljiltä ja miettinyt seuraavaa siirtoa. Kevään yhteishaku starttasi juuri, mutta luulen, etten tänä keväänä hae minnekään. Kaivatut kaksi puuttuvaa kemian kurssia olisi lopulta tullut tälle keväälle tarjolle, mutta ne molemmat ovat varsin intensiivisiä kursseja enkä saanut niitä nyt mahtumaan arjen aikatauluihin ja jos aivan rehellisiä ollaan, tuskin olisin jaksanut niihin täysillä keskittyäkään. Lisäksi pitäisi käydä korottamassa parin kurssin arvosanaa. Olen nyt päättänyt keskittyä hetkeksi vain arkeen ja työelämään, kemian kurssien pariin palaan varmaan aikaisintaan syksyllä. Aion joka tapauksessa suorittaa puuttuvat kaksi kurssia ja käydä korottamassa ne pari arvosanaa, omaan tahtiin.

Asioin taannoin etäyhteydellä ihotautilääkärin vastaanotolla, sillä vanha ystäväni akne on nyt talven aikana pahentunut hurjasti. Kävin ensin kosmetologilla, sitten ihotautilääkärillä ja nyt minulla on päällä 3-6kk kestävä antibioottihoito (Tetralysal) sekä paikallishoitona iholle levitettävä, aknea kuivattava voide (Differin). Koska kyseinen hoito kuivattaa ihoa, piti myös satsata kosteusvoiteisiin ja aurinkosuojaa täytyy nyt aurinkoisina päivinä muistaa laittaa, sillä hoito herkistää ihoa palamiselle.

Tältä tilanne näyttää ilman meikkiä (paitsi ripsiväri) ja filttereitä 🤯 Kyllästyin siihen, että kasvot ovat vähän väliä kipeät isoista ihonalaisfinneistä johtuen. Nyt toivotaan, että lääkityksestä on apua!

Päätin myös uusia meikkiarsenaaliani, sillä vanhat tutut Maxfactorin meikkivoide ja peitevoide eivät enää riittäneet peittämään ja tasoittamaan näppyläistä ihoani. Kävimme mieheni kanssa päivätreffeillä kauppakeskus Willassa ja sain Willan Sokos Emotionista käsittämättömän hyvää palvelua! Myyjä kysyi saman tien, millainen lääkitys minulla on akneen ja olenhan muistanut huolehtia ihon kosteuttamisesta. Sain kokeiltavaksi paria eri meikkivoidetta, joista toinen osoittautui sopivaksi. Mukaani lähti jo teiniajoilta tuttu Joe Blascon special red neutralizer, joka on ilmiömäinen ja äärimmäisen riittoisa finnien peittäjä sekä Diorin Forever meikkivoide, joka on minulle aivan uusi tuttavuus. Sopiva sävy löytyi heti ja voide levittyy helposti. Lisäksi se tuoksuu mielettömän hyvältä! Plussaa myös ehdottomasti meikkivoiteen sisältämästä aurinkosuojasta (SPF 20). Lisäksi meikkivoiteelle luvataan 24h kestävyys.

Näillä pääsen mielestäni sopivan peittävään lopputulokseen ilman, että kasvoilla tuntuu olevan meikkimaski.
Tässä iho meikattuna ilman filttereitä. Olen tyytyväinen 🙏🏻😊

Tulevat työkuviot ovat vielä vähän auki, mutta alustavasti olen jo yhteen paikkaan itseni töihin luvannut. Tästä kerron tarkemmin, kun asia etenee. Nyt nautin tästä ”lomasta” ja aurinkoisista kävelylenkeistä koiran kanssa!

Talvikengät viluvarpaalle

Blogissa on ollut hiljaista, koska tapani mukaan minulla on ollut taas monta rautaa tulessa. Olen ollut superkiireinen ja ajoittain tosi väsynyt. Sain alkusyksystä töissä neuvoteltua vuoden loppuun saakka 30h/viikko sopimuksen ja tammikuussa pitäisi sitten tehdä taas 100% työaikaa. Avoimen yliopiston kemian kursseista minulla on tällä hetkellä loppusuoralla kolmas kurssi (Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino) ja sain juuri tietää, että pääsin rimaa hipoen läpi edellisestä kurssista (Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset). Tämä tarkoittaa sitä, että täytyy käydä uusintatentissä yrittämässä arvosanan korotusta, mikä taas tietää lisää lukemista. Tiedostin kyllä, että nelosen arvosana yliopistokursseista on kova tavoite, mutta onnellisestipa olin unohtanut opiskelun vaativan näin paljon aikaa ja energiaa 😅

Syksyn aikana tuli usein haettua energiaa metsästä. Tänä syksynä kävin ensimmäistä kertaa (jopa useamman kerran) sienessä ja lapsetkin lähtivät jokusen kerran mukaan. Nyt on pakastimessa monta pussia suppilovahveroita.

Lapset ovat perinteisesti nyt syksyllä sairastelleet paljon ja lisäksi molemmilla on päällä voimakas uhmaikä. Nytkin olen heidän kanssaan kotona, koska molemmilla on yskä. Keväällä oli alun perin tarkoitus suorittaa puuttuvat kaksi kemian perusopintojen kurssia, mutta en löytänyt niitä avoimen kurssitarjonnasta. Tämä ei kyllä oikeastaan haittaa, sillä tällä hetkellä tuntuu siltä, että nyt on meneillään liikaa yhtä aikaa ja poltan kynttilää molemmista päistä. Yritän saada näistä kahdesta kurssista arvosanaksi vähintään 4/5 ja sitten saavat opinnot jäädä kevääksi tauolle. Toivon, että puuttuvat kurssit olisi mahdollista suorittaa ensi syksynä, jolloin tilanne olisi opiskelulleni kenties hieman otollisempi, kun lapset ovat taas vähän isompia. Mielestäni nyt täytyy osata kuunnella itseään ja olla armollinen itselleen. En todellakaan halua polttaa itseäni loppuun. Sekin on minulle jo hyvä saavutus, että saan nämä kolme kurssia suoritettua kaiken tämän muun ohessa. Olen sitten taas jokusen askeleen lähempänä haavettani. Toki harmittaa, että alanvaihto viivästyy, mutta on vain asennoiduttava siten, että tämä on väliaikaista eikä tällä asialla ole oikeasti kiire.

Oli pakko ottaa kuva näistä kirppislöydöistä! Nämä taitavasti tehdyt, ehjät ja kauniit lasten villapaidat löysin kirpputorilta pilkkahintaan ja ovat juuri meidän lapsille sopivia.

No nyt siihen varsinaiseen asiaan! Olin jo aikoja sitten tehnyt tänne hahmotelman talvikenkiin liittyvästä postauksesta ja tilaamani kengät saapuivat tänään kotiovelle! Olen viluvarvas ja pari talvea minulla oli käytössä Pomarin Saanat, jotka valitettavasti hajosivat. Sääli, sillä ne olivat hyvät ja lämpimät. Pomarin kengät halusin tällekin talvelle ja vaihtoehtoina olivat Kota ja Utu, joista jälkimmäisiin päädyin.

Siinä ne ovat! Toivottavasti nämäkin kestävät useamman talven 😊

Haaveilin mustista, mutta kokoni oli loppunut, joten päädyin näihin kauniisiin ruskeisiin. Mielestäni nämä vastaavat hyvin kokoaan, mutta jos tarvitsee varpaille hivenen lisää tilaa, voi pohjallisen vaihtaa kevyempään.
Näissä on muhkea ja mielettömän pehmeä lammasturkisvuori, joka tuntuu siltä kuin työntäisi jalat pumpuliin. Myös pohjallinen on lammasturkista. Näissä tuskin jäätyy varpaat! Pinta on mokkanahkaa ja talveen suunniteltu kumipohja lupaa hyvät pito-ominaisuudet eli ei tarvitse pelätä pyllähtelyäkään. Tyylikkään mallinsa vuoksi nämä kelpaisivat mielestäni jalkaan myös talven edustustilaisuuksissa. Plussaa myös pidemmästä varresta, sillä itse en osaisi käyttää lyhytvartisia/varrettomia talvikenkiä. Nyt vaan odottelemaan lunta ja pakkaskelejä!

PS. Ollaan miehen kanssa laitettu meidän ahdasta eteistä uuteen uskoon ja siitä kerron tarkemmin seuraavassa postauksessa. Ollaan lopputulokseen nimittäin tosi tyytyväisiä.

Kemiaa ja käsitöitä

Syksy on saapunut ja on taas aika alkaa edistämään opintoja avoimessa yliopistossa. Ilmoittauduin tänään syksyn ensimmäiselle kurssille: Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset (5 op). Kurssi toteutuu verkossa ja luennot pidetään kahtena päivänä viikossa, syys-lokakuussa. Kurssin päätteeksi on kirjallinen koe eli aika samalla kaavalla taitaa toteutua kuin tuo edellinenkin käymäni kurssi. Lisäksi haaveilen ottavani siihen perään vielä toisenkin kurssin: Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino (5 op). Näiden jälkeen minulla olisi vuoden lopussa kemian perusopinnoista kasassa 15 op! Toivon, että loput 10 op (Epäorgaaninen kemia 5 op ja Kemia perustyöt 5 op) tulevat kevään avoimen opintotarjontaan, jotta ehtisin suorittaa vaaditut 25 op niin, että ehtisin vielä mukaan kevään 2022 yhteishakuun.

Nyt, kun sää viileni ja sateitakin on saatu, heräsi myös horroksessa ollut käsityöintoni. Kaivoin sähköpostista esiin erään huiviohjeen, jonka ostin jo tammikuussa ja tilasin huiviin langat. Lisäksi löysin suloisen lahjaidean ystäväni tulevalle vauvalle ja samassa tilauksessa tuli langat myös siihen projektiin. Päätin aloittaa vauvalahjasta, jotta saan sen varmasti ajallaan valmiiksi. Haluan lahjan olevan yllätys, joten en vielä paljasta, mitä aion langasta loihtia. Esittelen valmiin työn sitten, kun lahjan saaja on sen jo käsiinsä saanut. Tähän työhön valitsin langaksi Novitan Bo Peep luxury babyn värissä kengurupallo. Tämä lanka on 52% villaa ja 48% nailonia. Päädyin tähän lankaan aika umpimähkään, mutta toistaiseksi se on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Väri on kaunis, lanka on pehmeää ja sitä on helppo työstää. En malta odottaa lopputulosta!

Vauvalahjaprojekti on todistetusti käynnissä! Tässä langasta on kyllä upea sinisen sävy!

Toinen projektini, huivi, tulee siis olemaan iso, muhkeasta villalangasta virkattu hartiahuivi talveksi. Olen vilukissa ja talvella aina jäässä, joten tämä tulee tarpeeseen. Huivilangoiksi valikoitui Novitan Hygge wool, väreinä ruusuvesi, mustikkamaito ja luonnonvalkoinen. Hygge wool on 100% villaa ja se on avainlipputuote. Lanka on ihanan muhkeaa ja värit ovat hempeän pastelliset. Aloitan huivin tekemisen vasta, kun olen saanut vauvalahjan valmiiksi. Valotan sitäkin projektia sitten lähempänä.

Näistä herkullisista sävyistä olisi tarkoitus virkata valtava huivi.

Ensimmäiset paljasjalkakengät

Pitkään olen niistä jo haaveillut ja viimein sain ostettua: nimittäin ensimmäiset paljasjalkakenkäni! Olen kävellyt tämän kesän pitkälti Puman rantasandaaleilla ja niinä harvoina viileämpinä päivinä Niken Tanjuneilla. Minulta kuitenkin puuttuivat sellaiset vähän joka menoon sopivat, siistimmät mustat (nahkaiset) kesäkengät ja nähdessäni Instagramissa Kotton postauksen Zeazoon mustista paljasjalkasandaaleista, tiesin välittömästi, että siinä ne ovat!

Kuvassa oli vierekkäin kaksi eri mallia Zeazoon sandaaleista, Sahara ja Symphony, joista jälkimmäinen miellytti minun silmääni enemmän. Sandaalit ovat aitoa nahkaa ja pohjat kumisekoitetta. Kotton sivuilta löytyy selkeät ohjeet jalan mittaamiseen ja ne kannattaa lukea huolellisesti läpi. Omien jalkojeni mitoiksi sain tällaiset: jalan pituus 26cm, leveys 10cm (vasen) ja 10,5cm (oikea) sekä jalan ympärys 24,5cm. Mittasin jalan mittanauhan avulla, seisomalla kantapää kevyesti seinää vasten. Käytän normaalisti kokoa 41 ja kyseisen merkin kenkien koot ovat isoja (1-2 tavallista kokoa pienempi koko yleensä sopiva). Mittojen perusteella päädyin kokoon 40. Kyselin vielä apua Kotton ig:n puolelta ja sain omistajalta apua oikean koon valinnassa.

Täytyy sanoa, että toimitus oli supernopeaa, sillä tilasin kengät tiistaina ja hain ne pakettiautomaatista jo torstaina. Alkuun kävelin kengillä sisällä ja minua arvelutti, olisiko sittenkin pitänyt tilata kokoa pienemmät. Kävellessä tuntui, että kärki tökkäsi maahan. Tästäkin konsultoin Kotton omistajaa ja tulin hänen kokemustensa perusteella siihen tulokseen, että kävelytyylini on vain liian laiska ja laahaan jalkoja kävellessäni. Läpökkäiden käyttö on varmasti vain pahentanut ongelmaa 😀 Täytyy siis opetella kävelemään rullaavasti!

Sandaalit ovat nyt olleet minulla käytössä ulkonakin ja kävely sujuu normaalisti. Kärki ei ole enää tökännyt maahan ja sandaalit tuntuvat ihanan kevyiltä jalassa. Kiinnitysremmi on tukeva ja tykkään erityisesti tämän mallin umpinaisesta kannasta ja ristikkäisistä eturemmeistä (ovat mielestäni kauniit). Käyntivaraa tässä koossa ja mallissa minulle jää n. 1cm verran. Mielestäni nämä sopivat hyvin niin arkeen kuin juhlaan ja päädyinkin laittamaan nämä jalkaani ystävien puutarhajuhliin.

Miksi valitsin paljasjalkakengät? Olen viimeisten vuosien aikana tullut siihen tulokseen, että olen tainnut ostaa aina väärän mallisia kenkiä. Minulla on ollut erilaisia ongelmia jalkojeni kanssa (oikeassa jalassa vaivaisenluu ja molempien isovarpaiden kynnet kasvoivat vuosia uudelleen ja uudelleen ihon sisään vaatien lopulta pariinkin otteeseen lääkärin operointia). Varvas-raukkani ovat tainneet joutua vuosia liian ahtaalle. Olen herännyt pohtimaan tätä lasten saamisen myötä, kun omille lapsilleni on ollut välillä haastavaa löytää sopivan mallisia jalkineita. Lisäksi oma jalan koko kasvoi yhdellä koolla raskauksien jälkeen, joten pitkälti koko kenkävarasto on mennyt omalta osaltani uusiksi. Paljasjalkakengissä minua kiinnostaa kenkien joustavuus, keveys ja muotoilu: jaloilla on oikeasti tilaa liikkua luonnollisesti.

Kesä- ja syyskenkien osalta kenkävarastoni näyttää hyvältä. Seuraavaksi pitäisi ostaa kumisaappaat ja myöhemmin syksyllä talvikengät. Hyviä kumisaappaita saa muuten vinkata! Mieluusti sellaiset, joissa on kunnon varsi. Seuraavassa blogitekstissä olisi tarkoitus palata taas opintojen pariin, kunhan saan hieman tehtyä järjestelyjä niihin liittyen.

Ensimmäiset opintopisteet kasassa

Blogin puolella on ollut nyt tovin hiljaista, kun keväällä työt ja kemian kurssi veivät niin paljon aikaa (ja jaksamista) ja nyt kesällä olen keskittynyt pitkälti töihin ja perheeseen. Pidin juuri palkatonta kaksi viikkoa ja nyt taas työt jatkuvat.

Sain kuin sainkin touko-kesäkuun aikana suoritettua ensimmäiset avoimen yliopiston opintopisteet! Orgaanisen kemian tentti meni läpi arvosanalla 3/5 ja kemian perusopintoja on nyt suoritettuna 5op. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin tänä keväänä jättämään väliin molekyylibiotieteiden pääsykokeen. Moni ajattelee varmasti, ettei se ollut kovin järkevä ratkaisu ja toki olisi kannattanyt käydä edes katsomassa pääsykoe. Aloin kuitenkin toukokuun loppupuolella olemaan niin väsynyt uudesta työstä ja kemian kurssista, etteivät paukut olisi yksinkertaisesti riittäneet. Lisäksi biologiaa olisi pitänyt lukea keväällä huomattavasti enemmän.

Aion silti hakea ensi keväänä taas uudelleen myös molekyylibiotieteiden puolelle ja tarkoituksena olisi yrittää töiden ohessa saada suoritettua ne vaaditut väh. 25op kemian perusopintoja, jotta voisin hakea kemian kandiohjelmaan avoimen yliopiston väylän kautta. Mistä päästäänkin siihen, että huomenna julkaistaan Helsingin yliopiston avoimen yliopiston syksyn kurssitarjonta. Odotan innolla, mitä kemian kursseja tulee tarjolle! Ensimmäisen kurssin luennoitsija puhui, että varmasti jatkossakin kursseja tulee olemaan paljon etänä (luennot verkossa, kotitentti), mikä sopii minulle paremmin kuin hyvin, sillä aion edelleen jatkaa töitä täysipäiväisesti. Ainoastaan labrakurssi voi olla sellainen, joka todennäköisesti vaatii sumplimista työnantajan kanssa, mutta uskon, että se järjestyy kyllä.

Haluan vielä lyhyesti kommentoida tuota käymääni orgaanisen kemian kurssia. Kurssi oli mielenkiintoinen ja aika pitkälti vanhan kertausta. Asioihin perehdyttiin kuitenkin syvällisemmin ja kaikki asiat eivät olleet minulle tuttuja. Kurssi oli ehdottomasti haastavampi kuin olin kuvitellut, mutta hyvin antoisa ja antoi minulle vahvistuksen siitä, että olen oikealla tiellä. Luennoitsija oli taitava ja luentojen seuraaminen oli mielekästä (en nukahtanut kertaakaan, vaikka usein minulla meni luentojen parissa helposti lähes puoleen yöhön :D). Luennot Zoomin kautta toimivat pääasiassa hyvin. Välillä saattoi olla äänen ja kuvan kanssa jotakin ongelmaa, mutta ne korjaantuivat yleensä nopeasti alkuhankaluuksien jälkeen. Kotitentti oli selkeä: koekysymykset julkaistiin Moodlessa, omat vastaukset kirjoitettiin paperille, otettiin kuvat ja palautettiin ne Moodleen. Kurssimateriaaleina toimivat PowerPoint-diat ja luentotallenteet + liveluennot. Halutessaan voi ostaa jonkun aiheeseen liittyvän oppikirjan. Itse ostin käytettynä John McMurryn Fundamentals of organic chemistry -nimisen kirjan. Yllätyin, kuinka helppoa on lukea kemiaa englanniksi, vaikka en olekaan koskaan ollut mitenkään erityisen hyvä englannissa.

Palaan tänne taas myöhemmin tällä viikolla, kun syksyn kurssit on julkaistu ja kun olen päättänyt, mitä kursseja aion valita. Toivottavasti tarjolle tulee enemmän kuin vain yksi kurssi. Toivon myös, että luennot olisivat taas iltaisin, jotta pystyisin suorittamaan mahdollisimman monta kurssia töiden ohessa 🙂

Lastenvaatteiden kierrätys

Ootteko kuulleet Mainio X Ninyes yhteisestä kierrätyskampanjasta? Näin mainoksen Instagramissa ja muistin, että meidän lasten vaatekaapeissa on pieniä hyväkuntoisia Mainion vaatteita, joita en ole saanut aikaiseksi myydä eteenpäin. Tarkoituksena on siis kierrättää hyväkuntoisia Mainion vaatteita myyntiin Ninyesin kautta. Vastineeksi saat Mainiolle lahjakortin (10€/lastenvaate ja 15€/aikuisten vaate).

Tuumasta toimeen! Ohjeet olivat selkeät: täytä netissä myyntilomake (omat yhteystiedot ja lista postittamistasi tuotteista kuntokuvauksen kera), paketoi vaatteet yhteystietojesi kera ja postita Matkahuollon kautta ennakkoon maksetun palautuskoodin avulla. Halutessasi voit myös sopia Mainion Helsingin showroomin porukan kanssa vaatteiden viemisestä, mikäli haluat säästyä postittamiselta. Postikulut vähennetään lahjakortin kokonaissummasta.

Lähetin itse seitsemän Mainiota, joista yhdessä todettiin pieni reikä ja se toimitettiin kierrätykseen. Sain yhteensä n. 50€ lahjakortin, joka lähetettiin minulle sähköpostiin. Olin tähän kokonaisuutena oikein tyytyväinen: sain siistit ja hyväkuntoiset vaatteet eteenpäin lahjakorttia vastaan ja valitsin lahjakortilla molemmille lapsille yhdet uutuudet Mainion valikoimasta.

Pojalle ostin tämän ihanan Gentle sea -froteehupparin, jonka materiaali on maailman pehmein! Poika ei ole riisunut paitaa koko päivänä päältään.
Tytär valitsi itselleen Sand waves -haalarin, jossa on kaunis kietaisumallinen selkäosa ja röyhelöhihat.

Toukokuun kuulumisia

Toukokuu kiitää vauhdilla kohti loppuaan. Olen viettänyt hiljaiseloa somen ja blogin suhteen, koska olen yksinkertaisesti ollut niin väsynyt. Aloitin toukokuun alussa uudessa työssä ja samana päivänä alkoi orgaanisen kemian etäkurssi luentoineen. Teen siis täysipäiväisesti töitä ma-pe ja etäluennot ovat joka toinen viikko ma-ti tai ma-ti-ke heti työpäivän jälkeen. Tähän päälle pikkulapsiperhearki harrastuksineen, joten en ihmettele, että väsyttää. Mutta pian helpottaa, sillä ensi viikolla olevat luennot ovat kurssin viimeiset ja jäljellä olisi sitten enää vain verkkotentti!

Pidimme viime viikonloppuna lähisukulaisille lastemme syntymäpäiväjuhlat. Sankareiden teematoiveina olivat autot ja LoL-hahmot, joten leivoin kakun teeman mukaisesti. Tytär piti vielä seuraavana päivänä ulkojuhlat muutamille ystävilleen. Pojan kohdalla vielä pohdin, pidetäänkö kaverisynttärit, kun hän täyttää vasta 4v eikä hänellä ole vielä kaverisynttäreitä aiemmin ollut. Kovasti häntä kyllä kiinnostaisi autoteemaiset synttäribailut, joten täytyy miettiä, jos järjestettäisiin samanlaiset pihajuhlat kuin siskolla.

Syötävät LoL-vohvelikoristeet tilasin juhlakauppa.comista ja tuo mainio autoaiheinen kynttiläsetti löytyi ullanunelma.fi -nimisestä verkkokaupasta. Kaverisynttäreille tein mansikka-valkosuklaamuffinsseja pursotuksilla koristeltuina ja samat söpöt LoL-koristeet pääsivät niihinkin. Ja voi että niitä ihasteltiin!

Pihahommiakin on tullut tehtyä. Saimme viimein jo varsin kulahtaneen näköisen terassimme käsiteltyä. Käytimme Cello-merkkistä harmaata terassiöljyä. Terassi oli varsin kuivassa kunnossa ja vaati öljyä useamman kerroksen. Tasaista väriä oli erittäin haastava saada aikaiseksi. Terassilaudoitus vaikuttaa myös paikoitellen pehmenneen ja lohkeilee herkästi. Pitäisi varmaankin uusia koko terassi lähivuosina. Vuosittainen öljyäminen ei houkuta ja olemme miettineet puukomposiittia. Terassiremontti ei kuitenkaan ole ajankohtainen tänä kesänä, joten se saa jäädä mietintämyssyyn. Talon etuterassi on vielä käsittelemättä tältä kesää ja sekin täytyisi pestä ja öljytä harmaaksi.

Tässä terassi ennen öljyämistä.
Ja tässä öljyttynä. Kyllä, vähän meni talon seinäänkin, mutta talokin pitäisi pian maalata uudelleen 🤭

Lisäksi pensaat ja puut saivat alleen uutta multaa ja lannoitetta. Luumupuu kukkii upeasti ja herukkapensaatkin antavat lienee satoa tänäkin vuonna. Mansikoita odotellaan kovasti, vaikka mies onkin sitä mieltä, että koko mansikkalaatikko pitäisi laittaa uusiksi, sillä se ei ole järin tukeva ja on lähtenyt ”uppoamaan”. Sen uusiminen ei juuri tällä hetkellä taida olla järkevää, mikäli meinaa saada mansikoista satoa tänä kesänä. Ehkä sitten syksyllä.

Seuraavassa postauksessa ajattelin kertoa tarkemmin tuosta meneillään olevasta avoimen yliopiston orgaanisen kemian kurssista. On vaan ollut niin siistiä saada opetusta kemiasta, kun tähän saakka olen opiskellut kemiaa itsenäisesti!

Avoin yliopisto

Viimeiset pari viikkoa ovat kuluneet vauhdilla. Ensin oli saunaprojekti ja työkeikat, nyt lapset ovat olleet kotona koko viikon, koska kuopuksella on ollut nenä tukossa. Lukemisesta ei ole siis toisin sanoen tullut yhtään mitään. En ole ottanut siitä stressiä, sillä suunnitelmien muututtua tuntuu siltä, ettei pääsykokeisiin lukeminen ole nyt erityisen kannattavaa. Lähinnä olen päättänyt ylläpitää ja kasvattaa jo saavutettua osaamistani kemian osalta.

Olen tehnyt kaikkea muuta hyödyllistä, kuten siivonnut kaappeja ja vienyt mm. lasten vanhoja vaatteita kirpputorille myyntiin. Tänään pesin terassin ja olemme miehen kanssa pohtineet, mitä tehdä terassillemme. Öljysimme sen toissakesänä mustalla terassiöljyllä, joka on haalistunut lähes olemattomiin, joten uusintakäsittely olisi edessä. Musta väri tuntuu kuluvan todella herkästi ja voi olla, että kokeilemme seuraavaksi harmaata. Tarkoitus olisi myös tänä kesänä rakentaa terassille jonkunlainen paviljonki, sillä tällä hetkellä pihallamme ei ole oikeastaan minkäänlaista näkö-/säänsuojaa (jos ei osittaista terassikatetta lasketa). Tämä asuinalue on rakennettu pellolle, joten täällä tuulee aina ja naapureita on joka puolella, joten olisi mukavaa, että pihalla olisi edes yksi suojaisa paikka, jossa voisi istuskella omassa rauhassa.

Tämä on puhelimella räpsäisty kuva, mutta tässä näkyy karu totuus siitä, miltä näyttää mustalla puuöljyllä käsitelty terassi, jos sitä ei käsittele joka kesä uudelleen. Ei siis enää kovin mustalta 😅 Teen terassiprojektista vielä tarkemman postauksen kunnon kuvilla, kunhan saadaan suunnitelmat valmiiksi ja projekti käyntiin.

Ja hei: pian ne alkavat, nimittäin opintoni avoimessa yliopistossa! Koska hakuni kemian kandiohjelmaan meni tältä keväältä niin sanotusti puihin (yhteishakuun liittyvässä postauksessani tätä jo avasinkin), tapani mukaan sisuunnuin, ja päätin etsiä toista mahdollisuutta. Onneksi sellainen on olemassa. Kemian kandiksi voi hakea myös suorittamalla avoimessa yliopistossa väh. 25 opintopisteen kokonaisuuden kemian perusopintoja. Toki tähän liittyy ehtoja, kuten se, että suoritettujen kurssien painotetun keskiarvon on oltava 3,5/5, mutta uskon, että se on minulle täysin saavutettavissa.

Kurssit avoimessa yliopistossa maksavat 15€/opintopiste ja ostin touko-kesäkuulle ”Orgaanisen kemian perusteet” -nimisen kurssin. Se on viiden opintopisteen kokonaisuus eli maksoi minulle 75€. Kyseinen kurssi kuuluu noihin mainitsemiini kemian perusopintoihin, joten tästä se siis lähtee! Kurssi sisältää 10x30min etäluennot, kurssimateriaalin verkkoympäristössä ja tentin.

Kuten jo aiemmin kerroin, hain myös molekyylibiotieteiden kandiohjelmaan. En ole aivan varma siitä, onko biologian osaamiseni (ainakaan vielä) sillä tasolla, että pääsisin sisään molekyylibiotieteiden kandiohjelmaan, mutta mielestäni aina kannattaa hakea. Olenhan nyt kuitenkin lukenut biologiaakin tässä ohessa. Jos tässä haussa ei opiskelupaikkaa kuitenkaan irtoa, menen todennäköisesti ainakin osa-aikaisesti töihin. Lisäksi jatkan todennäköisesti noiden kemian perusopintojen suorittamista avoimen kautta ja haen avoimen väylän kautta kemialle kevään 2022 haussa.

Sauna 2.0

Huh, saunan pintaremontti on viimein valmis ja nyt ”uuden saunan” korkattuani oli pakko tulla heti tänne hehkuttamaan lopputulosta, sillä siitä tuli aivan mieletön!

Muistin virkistykseksi: tältä sauna näytti ennen.

Käytimme seiniin ja kattoon kirkasta Supi saunavahaa ja lauteisiin mustaa Supia. Kuten aina, mustan värin kanssa kikkailu oli melkoinen työmaa, mutta olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen. Opimme projektista myös paljon uutta, kuten sen, ettei juuri vahattuja, vielä märkiä, lauteita kannata jättää nojailemaan pahviseen maalausalustaan ellei halua hioa pahvia irti kuivuneesta pinnasta ja vahata sitä sitten uudelleen 😀 Sää saunaremontin aikana oli aika mielenkiintoinen (täällä oli kova kevätmyrsky) ja alkuun jouduimme työstämään mustaksi käsiteltäviä osia kylpyhuoneessa/saunassa. Vuorasimme saunan seinät pahvisella maalaussuojalla roiskeiden välttämiseksi, mutta silti onnistuimme saamaan joitakin pisaroita saunan seinille. Varoituksen sana: Supi saunavaha on melkoisen vetistä tavaraa ja valumajälkiä sekä roiskeita tulee todella helposti. Jotenkin olin itse kuvitellut, että vaha olisi paksumpaa tavaraa.

Ja tässä vahauksen ja kiukaan vaihtamisen jälkeen! Aika pähee, vai mitä?

Kiukaan päädyimme vaihtamaan uuteen, tosin samanlaiseen kuin edeltäjänsä. Meidän kiuas on siis Harvian Vega BC60. Sauna on pieni ja kiuas aika piilossa, joten emme kokeneet tarpeelliseksi vaihtaa mallia. Lisäksi alkuperäinen kiuas ajoi toimiessaan asiansa varsin hyvin. Samalla uusittiin kiuaskivet, jotka olivat jo melko huonossa kunnossa. Saunan pintaremontti (sis. kiuas, kiuaskivet, vahat, tarvikkeet) maksoi kaikkineen n. 400€.

Haluaisin vielä uudet laudeliinat. Rakastan Pentikin Saaga-sarjaa ja Saagasta löytyisi laudeliinat. Vihjailin myös miehelle, että kylpytakkini alkaa vetelemään viimeisiään ja haaveissa olisi Verson puodin saunatakki!